Viime viikolla oltiin pitkästä aikaa taas hakutreeneissä, ekaa kertaa ilmaisutavan muutoksen jälkeen. Tarvii sanoa, että niiden treenien jälkeen ei paljoa tarvinnu enää arpoa teinkö oikean ratkaisun vaihtaessani ilmaisutapaa. Ehdottomasti! Aino toimi ihan super hyvin, etenkin ottaen huomioon ettei takana ole kuin neljät tai viidet ilmaisutreenit. Vauhtia ja virtaa riitti niin etsimään lähtiessä kuin näytöllekin lähtiessä. Näytölle lähdössähän on ollut pieniä ongelmia, hitautta mutta nyt niistä ei näkynyt jälkeäkään. Ainoa asia, mistä voi huomauttaa oli se, että 3/4 kerrasta Aino tiputti rullan mun jalkojen eteen. Mutta se nyt on pikku juttu.... Ohjaaja taas toilaili tapansa mukaan ja unohti etenemisen, lisäksi ekalle maalimiehelle en meinannut muistaa mennä perässä. Tarvisin selkeästi jonkun takapirun karjumaan mulle selän takana.
Seuraamisessa on myös tapahtunut mielestäni etenemistä. Ollaan nyt tehty kaukopalkalla, about 10-20askelta pisimmillään. Pääosin kuitenkin 2-3askelta kerrallaan ja/tai paljon paikallaan pyörimistä. Nyt alkaa neitillä olla idea hallussa ja osaa lähteä "palkan hakuun" luvan saatuaan. Eilen tehtiin ensimmäiset jäävien harjotukset siinä samalla, vähän hidasta mutta muuten OK. Eipä noita jääviä ole viime aikoina niin hirveesti tullut harjoiteltuakaan niin eipä ole ihme, ettei ihan muistissa ole.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja illalla onkin tiedossa hakutreenit! :)
maanantai 27. kesäkuuta 2011
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Treenin puutetta..
Edellisen postauksen jälkeen ei ole paljoa tapahtunut treenirintamalla, parit ilmasutreenit ollaan tehty vanhalla mallilla.
Heti viime postauksen jälkeen pidettiin ilmasutreenit ja laiska omistaja ei jaksanut availla solmuun mennyttä liinaa, johon oli muodostunut isohkoja silmukoita. Sopivasti satuin sitten koiraa lähettäessä astua silmukkaan ja kun Aikku lähti maalimiehelle niin se veti multa jalat alta. Tuolta toukokuun puolesta välistä lähtien oon siis ollut enemmän tai vähemmän selkävikainen ja treenaaminen on jäänyt sen takia vähäiseksi. Yhdet onnistuneet ilmaisutreenit tehty hirveässä helteessä. Aikku onnistui myös hankkimaan toukokuun lopulla hirmuisen suolistotulehduksen ollen tiputuksessa asti ja senkin takia ollaan otettu kevyesti. Kun vihdoin oltais oltu treenivalmiita taas niin tytöllä alko kolmannet juoksut (1.6.) ja kentälle ei oo tietty ollu asiaa....
Nyt tässä parina päivänä oon tehnyt pientä seuraamistreeniä. Aattelin koittaa, mitä tapahtuu kaukopalkan ja alusta alkamisen kanssa tuolle seuraamiselle. Katsotaan mitä tästä tulee!
Heti viime postauksen jälkeen pidettiin ilmasutreenit ja laiska omistaja ei jaksanut availla solmuun mennyttä liinaa, johon oli muodostunut isohkoja silmukoita. Sopivasti satuin sitten koiraa lähettäessä astua silmukkaan ja kun Aikku lähti maalimiehelle niin se veti multa jalat alta. Tuolta toukokuun puolesta välistä lähtien oon siis ollut enemmän tai vähemmän selkävikainen ja treenaaminen on jäänyt sen takia vähäiseksi. Yhdet onnistuneet ilmaisutreenit tehty hirveässä helteessä. Aikku onnistui myös hankkimaan toukokuun lopulla hirmuisen suolistotulehduksen ollen tiputuksessa asti ja senkin takia ollaan otettu kevyesti. Kun vihdoin oltais oltu treenivalmiita taas niin tytöllä alko kolmannet juoksut (1.6.) ja kentälle ei oo tietty ollu asiaa....
Nyt tässä parina päivänä oon tehnyt pientä seuraamistreeniä. Aattelin koittaa, mitä tapahtuu kaukopalkan ja alusta alkamisen kanssa tuolle seuraamiselle. Katsotaan mitä tästä tulee!
maanantai 9. toukokuuta 2011
Äitienpäivä treeniä
Äitienpäivänäkin tuli tosiaan treenattua, eihän sitä sovi vapaapäiviä viettää :)
Käveltiin Aikun kanssa ensin tunnin lenkki metsässä ja uimassakin käytiin sillä reissulla, joten hieman epäilytti tuleeko treenaamisesta mitään. Aiemminhan Aikun kanssa on ollut hieman sitä ongelmaa, että väsyneenä ei huvita. Nyt virtaa oli taas kuin pienessä koiralaumassa.
Aloitettiin treenit rullailmaisutreeneillä, koska ne on tavallaan nyt ne oleellisimmat. Tällä kertaa vauhtia riitti, vaikka jotain omituisia kaaria yms. tuli suorille linjoille. Liekkö tuo nyt niin vaarallista...Näytölle lähtö oli taas hieman laimeaa verrattuna rullanhakuun, mutta parempaa kuitenkin kuin ennen. Maalimieskin sanoi, että rullaa hakiessaan Aikku jo vähän odotteli niitä palkkoja eli jotain on mennyt tytölle päähän. Ilon aihetta antoi myös se, että tällä kertaa Aino toi rullan vauhdikkaasti minulle eikä tiputellut sitä pitkin matkaa! Eli siinäkin on edistytty ja pienet aivot on alkaneet ymmärtää, että rulla ois tarkotus tuoda ihan käteen asti.
Lyhyt seuraamistreenikin tehtiin ja siinä käden liike oli taas vähän vissiin hakusessa, mutta katsellaan....Myös pieleen mennyt paikallaanolotreenikin saatiin taas aikaiseksi. Koitin, mitä tapahtuu välipalkkauksella ja se ei ainakaan toiminut.
Käveltiin Aikun kanssa ensin tunnin lenkki metsässä ja uimassakin käytiin sillä reissulla, joten hieman epäilytti tuleeko treenaamisesta mitään. Aiemminhan Aikun kanssa on ollut hieman sitä ongelmaa, että väsyneenä ei huvita. Nyt virtaa oli taas kuin pienessä koiralaumassa.
Aloitettiin treenit rullailmaisutreeneillä, koska ne on tavallaan nyt ne oleellisimmat. Tällä kertaa vauhtia riitti, vaikka jotain omituisia kaaria yms. tuli suorille linjoille. Liekkö tuo nyt niin vaarallista...Näytölle lähtö oli taas hieman laimeaa verrattuna rullanhakuun, mutta parempaa kuitenkin kuin ennen. Maalimieskin sanoi, että rullaa hakiessaan Aikku jo vähän odotteli niitä palkkoja eli jotain on mennyt tytölle päähän. Ilon aihetta antoi myös se, että tällä kertaa Aino toi rullan vauhdikkaasti minulle eikä tiputellut sitä pitkin matkaa! Eli siinäkin on edistytty ja pienet aivot on alkaneet ymmärtää, että rulla ois tarkotus tuoda ihan käteen asti.
Lyhyt seuraamistreenikin tehtiin ja siinä käden liike oli taas vähän vissiin hakusessa, mutta katsellaan....Myös pieleen mennyt paikallaanolotreenikin saatiin taas aikaiseksi. Koitin, mitä tapahtuu välipalkkauksella ja se ei ainakaan toiminut.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Taantumaa...
Tällä viikolla on tehty kaksi treeniä ja vielä huomenna jos saataisiin yksi aikaiseksi.
Tiistaina tehtiin paikallaoloa, joka meni aikalailla penkin alle. Vaadin liikaa ja hommahan kusi siihen. Aikku kesti kuitenkin hienosti paikallaan sen, kun treenikaveri tuli autosta ja touhusi siinä vähän omiaan. Olisi pitänyt palkata siitä eikä enää tuoda siihen kestoa. Seuraamistreeniä tehtiin hieman ja luulin sen menneen hyvin, mutta myöhemmin viikolla tulleen palautteen perusteella en enää ole varma...Luoksetulotreeniä tehtiin myös, paikalleen jääminen tuotti hieman tuskaa osassa harjoituksia, mutta totutusti Ainon luoksetulo on vauhdin hurmaa.
Rullailmaisua ajatellen oon tehnyt nyt jonkun verran treeniä, jossa heitän kaikki rullat kerralla muutaman metrin päähän ja pyydän Ainoa tuomaan ne yksitellen. En tiedä, onko se oikeasti järkevää. Tavoitteena ja ideana mulla tossa treenissä on kuitenkin se, että saan totutettua Ainon kantamaan niitä rullia ja tuomaan niitä mulle ihan käteen asti. Ainollahan on paha tapa (ihan missä tahansa noutojutuissa) tiputtaa noutoesine mun eteen tai välillä jopa matkalle...Onhan tuosta treenistä myös nenän käytöllistä hyötyä, kun Aino joutuu rullat aina paikallistamaan.
Loppuun tehtiin vielä rullailmasutreeni samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Etäisyyttä maalimieheen oli n. 15-20m. Aino lähtee hienosti hakemaan rullaa ja tuokin sen suht OK takasin (mitä nyt tosiaan tipauttelee sitä välillä, mutta käskystä osaa sen poimia), mutta vieläkin näytölle lähteminen tekee vaikeaa. Aino lähtee varovasti ja lähestyessään maalimiestä alkaa sitten vauhtia löytyä. En tiedä, pitäisikö maalimiehellä olla sitten vielä jotain superherkumpaa siellä....
Torstaina käytiin sitten rotikkatreeneissä, missä kaikki olikin sitten pielessä. Aino aurasi ja oli väljä eikä virettäkään oikein ollut. Väljyyteen ja auraukseen syy löytyi mun käden väärästä asennosta (TAAS!), kun kyynärpää on ulkona niin Aino auraa. Lisäksi taas helpotettiin kriteereitä. Mua alkaa tällä hetkellä nyt oikeesti turhauttamaan aivan sairaasti se, että me ei edetä vaikka mä kuinka teen parhaani. Jos parhaan tekeminen ei riitä, ni onko tässä mitään järkeä? Lopetettiin treeni luoksetuloharjotukseen, vauhtia riitti taas.
Omien treenien jälkeen lähdin vielä katsomaan kun osaavammat teki esineruudun. Oltais kuulema Aikunkin kanssa voitu tehdä, mutta en viitsinyt kun treenit meni niin päin prinkkalaa ja päivällä oltiin tehty metsäjälki. Metsäjälki meni muuten varsin mainiosti ja luulen, että tuosta saadaan aika nopeasti tehokas jälkikoira. Kepit löytyi taas kaikki, vaikka syksyllä ollaan tehty viimeksi jälki ja nyt Aino meni ekaa kertaa jonkun muun tallaamaa jälkeä eli vierasta hajua.
Tiistaina tehtiin paikallaoloa, joka meni aikalailla penkin alle. Vaadin liikaa ja hommahan kusi siihen. Aikku kesti kuitenkin hienosti paikallaan sen, kun treenikaveri tuli autosta ja touhusi siinä vähän omiaan. Olisi pitänyt palkata siitä eikä enää tuoda siihen kestoa. Seuraamistreeniä tehtiin hieman ja luulin sen menneen hyvin, mutta myöhemmin viikolla tulleen palautteen perusteella en enää ole varma...Luoksetulotreeniä tehtiin myös, paikalleen jääminen tuotti hieman tuskaa osassa harjoituksia, mutta totutusti Ainon luoksetulo on vauhdin hurmaa.
Rullailmaisua ajatellen oon tehnyt nyt jonkun verran treeniä, jossa heitän kaikki rullat kerralla muutaman metrin päähän ja pyydän Ainoa tuomaan ne yksitellen. En tiedä, onko se oikeasti järkevää. Tavoitteena ja ideana mulla tossa treenissä on kuitenkin se, että saan totutettua Ainon kantamaan niitä rullia ja tuomaan niitä mulle ihan käteen asti. Ainollahan on paha tapa (ihan missä tahansa noutojutuissa) tiputtaa noutoesine mun eteen tai välillä jopa matkalle...Onhan tuosta treenistä myös nenän käytöllistä hyötyä, kun Aino joutuu rullat aina paikallistamaan.
Loppuun tehtiin vielä rullailmasutreeni samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Etäisyyttä maalimieheen oli n. 15-20m. Aino lähtee hienosti hakemaan rullaa ja tuokin sen suht OK takasin (mitä nyt tosiaan tipauttelee sitä välillä, mutta käskystä osaa sen poimia), mutta vieläkin näytölle lähteminen tekee vaikeaa. Aino lähtee varovasti ja lähestyessään maalimiestä alkaa sitten vauhtia löytyä. En tiedä, pitäisikö maalimiehellä olla sitten vielä jotain superherkumpaa siellä....
Torstaina käytiin sitten rotikkatreeneissä, missä kaikki olikin sitten pielessä. Aino aurasi ja oli väljä eikä virettäkään oikein ollut. Väljyyteen ja auraukseen syy löytyi mun käden väärästä asennosta (TAAS!), kun kyynärpää on ulkona niin Aino auraa. Lisäksi taas helpotettiin kriteereitä. Mua alkaa tällä hetkellä nyt oikeesti turhauttamaan aivan sairaasti se, että me ei edetä vaikka mä kuinka teen parhaani. Jos parhaan tekeminen ei riitä, ni onko tässä mitään järkeä? Lopetettiin treeni luoksetuloharjotukseen, vauhtia riitti taas.
Omien treenien jälkeen lähdin vielä katsomaan kun osaavammat teki esineruudun. Oltais kuulema Aikunkin kanssa voitu tehdä, mutta en viitsinyt kun treenit meni niin päin prinkkalaa ja päivällä oltiin tehty metsäjälki. Metsäjälki meni muuten varsin mainiosti ja luulen, että tuosta saadaan aika nopeasti tehokas jälkikoira. Kepit löytyi taas kaikki, vaikka syksyllä ollaan tehty viimeksi jälki ja nyt Aino meni ekaa kertaa jonkun muun tallaamaa jälkeä eli vierasta hajua.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Ensimmäiset rullatreenit
Tänään tehtiin ensimmäiset oikeat rullailmaisutreenit maanantaina saatujen ohjeiden mukaisesti. Koska mä en osaa niitä ohjeita selittää kuitenkaan niin kerron vaan, että homma sujui ihan OK.
Aino lähtee maalimiehen luokse hakemaan rullaa ihan innokkaasti ja pienellä avustuksella (Tuo-käsky) lähtee tuomaan rullaa iloisesti mulle. Ongelma meinaa vaan olla siinä, että Aikku sylkäisee rullaa turhan innokkaasti kesken matkan ulos. Mutta eiköhän se siitä, kun homman nimi paremmin selkiää Apelle.
Näytölle lähteminen onkin sitten hieman vaikeampaa ja jostain syystä Aino ei meinaa millään irrota sitä toista kertaa maalimiehelle. No, onhan se ihan uusi juttu eli eiköhän sekin siitä.
Viime viikkoiset rototreenit jäi välistä mun sairastelujen takia ja muutenkin tää pääsiäisen jälkeinen viikko on mennyt lähinnä nukkuessa kun tauti vei voimat eli muita treenejä. Aikusta se on kyllä näkynyt ihan selkeesti, että se kaipaa tekemistä ja sillä on ollut tylsää. No, ensi viikolla sitten uudella innolla!
Aino lähtee maalimiehen luokse hakemaan rullaa ihan innokkaasti ja pienellä avustuksella (Tuo-käsky) lähtee tuomaan rullaa iloisesti mulle. Ongelma meinaa vaan olla siinä, että Aikku sylkäisee rullaa turhan innokkaasti kesken matkan ulos. Mutta eiköhän se siitä, kun homman nimi paremmin selkiää Apelle.
Näytölle lähteminen onkin sitten hieman vaikeampaa ja jostain syystä Aino ei meinaa millään irrota sitä toista kertaa maalimiehelle. No, onhan se ihan uusi juttu eli eiköhän sekin siitä.
Viime viikkoiset rototreenit jäi välistä mun sairastelujen takia ja muutenkin tää pääsiäisen jälkeinen viikko on mennyt lähinnä nukkuessa kun tauti vei voimat eli muita treenejä. Aikusta se on kyllä näkynyt ihan selkeesti, että se kaipaa tekemistä ja sillä on ollut tylsää. No, ensi viikolla sitten uudella innolla!
Päivityksiä...vol 2.
Maanantaina 18. päivä olikin sitten aika korkata maastokausi hakutreenien merkeissä. Treenit meni vallan hyvin siihen nähden, että oltiin ennen treenejä käyty aamulla koirapuistoilemassa sekä mentiin treeneihin suoraan töistä eli Aikun vire ei ollut mikään kaikkein paras.
Kaikki maalimiehet haukuttiin, mutta ihan yhtä vaikeaa se oli kuin koko viime kauden ja sen jälkeen jäin kypsyttelemään ajatusta ilmaisutavan vaihtamisesta rullaan. Nyttemmin päätös onkin jo tehty ja uskon sen olevan Ainolle luonnollisempi ja helpompi tapa ilmaista sitten loppujen lopuksi.
Torstaina 21. päivä käytiin rotikkatreeneissä, jossa oli pieni ihmispako käynyt kun kaikki oli järjestämässä pääsiäisenä ollutta Lahti KV:ta. Tehtiin kuitenkin mainiot seuraamistreenit, ollaan nyt edistytty paljon. Mielestäni Aino tekee tällä hetkellä hyvää, varmaa jälkeä oikealla vireellä ja melko virheettömästi. Muutama luoksetulotreenikin tehtiin hyvinkin onnistuneesti :)
Päivän parasta antia oli kuitenkin paikallaanolotreeni! Päätin uhmata kohtaloa ja jätin Ainon paikkamakuusen siksi aikaa kun meille tuntematon koirakko (tai minä kyllä siis tunsin ohjaajan) teki vieressä treeninsä. Etäisyyttä Ainoon minulla oli about 15m eli noin puolet siitä, mitä todellisessa kisatilanteessa. Lisäksi en ollut täysin selkä Ainoon päin vaan vähän vinosti, jotta olisin pystynyt pysäyttämään, jos se olisi keksinyt lähteä liikkeelle. Aikku pysyi kuitenkin hienosti n. 5-10minuutin paikallaanolon, josta palkkasin tietysti ruhtinaallisesti!
Lauantaina 23.4. oltiin sitten osallistumassa Lahti KV näyttelyyn. Aino esiintyi mielestäni kauniisti, luulen liikkeissä olleen hieman holtittomuutta liiallisen vauhdin takia. Lopputuloksena oli H seuraavalla arvostelulla:
Female with good depth of brisket. Level topline. Very good angulation in rear, requires more in front. Would like to see more bone. Good broad skull. Excellent eye shape and color. Good bite. Good rear movement. Toes out when standing, turns front feet out when moving.
Maanantaina käytiin sitten vielä hakutreeneissä, tehtiin ensimmäistä kertaa rullailmaisutreeniä. Treenit meni ihan penkin alle osittain sen takia, että mä olin kipeä ja osittain sen takia, että Aino oli niin väsynyt viikonlopun jäljiltä ettei treeneihin ois kannattanut edes lähteä eli ei niistä sen enempää.
Kaikki maalimiehet haukuttiin, mutta ihan yhtä vaikeaa se oli kuin koko viime kauden ja sen jälkeen jäin kypsyttelemään ajatusta ilmaisutavan vaihtamisesta rullaan. Nyttemmin päätös onkin jo tehty ja uskon sen olevan Ainolle luonnollisempi ja helpompi tapa ilmaista sitten loppujen lopuksi.
Torstaina 21. päivä käytiin rotikkatreeneissä, jossa oli pieni ihmispako käynyt kun kaikki oli järjestämässä pääsiäisenä ollutta Lahti KV:ta. Tehtiin kuitenkin mainiot seuraamistreenit, ollaan nyt edistytty paljon. Mielestäni Aino tekee tällä hetkellä hyvää, varmaa jälkeä oikealla vireellä ja melko virheettömästi. Muutama luoksetulotreenikin tehtiin hyvinkin onnistuneesti :)
Päivän parasta antia oli kuitenkin paikallaanolotreeni! Päätin uhmata kohtaloa ja jätin Ainon paikkamakuusen siksi aikaa kun meille tuntematon koirakko (tai minä kyllä siis tunsin ohjaajan) teki vieressä treeninsä. Etäisyyttä Ainoon minulla oli about 15m eli noin puolet siitä, mitä todellisessa kisatilanteessa. Lisäksi en ollut täysin selkä Ainoon päin vaan vähän vinosti, jotta olisin pystynyt pysäyttämään, jos se olisi keksinyt lähteä liikkeelle. Aikku pysyi kuitenkin hienosti n. 5-10minuutin paikallaanolon, josta palkkasin tietysti ruhtinaallisesti!
Lauantaina 23.4. oltiin sitten osallistumassa Lahti KV näyttelyyn. Aino esiintyi mielestäni kauniisti, luulen liikkeissä olleen hieman holtittomuutta liiallisen vauhdin takia. Lopputuloksena oli H seuraavalla arvostelulla:
Female with good depth of brisket. Level topline. Very good angulation in rear, requires more in front. Would like to see more bone. Good broad skull. Excellent eye shape and color. Good bite. Good rear movement. Toes out when standing, turns front feet out when moving.
Maanantaina käytiin sitten vielä hakutreeneissä, tehtiin ensimmäistä kertaa rullailmaisutreeniä. Treenit meni ihan penkin alle osittain sen takia, että mä olin kipeä ja osittain sen takia, että Aino oli niin väsynyt viikonlopun jäljiltä ettei treeneihin ois kannattanut edes lähteä eli ei niistä sen enempää.
Päivityksiä...vol 1.
On vähän jäänyt nää päivittämiset viime aikoina, mutta josko sitä jotain ainaki muistais?
Muistelisin, että tiistaina 12. päivä käytiin kaverin ja hänen huskynsa kanssa tekemässä kisanomaista treeniä. Alotettiin paikallaanolosta, joka sujui hyvin siitäkin huolimatta, että treenikaveri nousi ja käveli hieman ympäriinsä.
Liikkeestä maahanmeno oli hieman hidas, mutta se nyt ei varmasti ole mikään ihme kun ekaa kertaa tehtiin kisanomaisesti.
Seuraamisen kanssa oli hieman ongelmia "löysyyden" kanssa kun palkat oli piilossa, virettä alkoi löytyä sitten muutaman harjoituksen kanssa kun otettiin hieman leikin avulla vireennostoa. Täyskäännökset tuottaa ongelmia, mutta eipä niitä oo treenattukaan.
Jotain muutakin tehtiin, mutta enhän mä nyt enää muista...
Torstaina 14.pv käytiin rotikkatreeneissä, lähinnä seuraamista imuttamalla. Homma sujui totuttuun tapaan. Otettiin myös yksi luoksetulo pitkällä matkalla ja totutusti Aikku suoritti sen vauhdikkaasti :)
Lauantai 16. päivä oli sitten se tuomionpäivä, josta paljon oon kirjotellut eli möllitoko. Pisteitä en nyt enää muista liikekohtaisesti kuin osan, mutta kokonaispisteet oli 111/160 ja kakkostulos siis. Mentiin kisapaikalle ajoissa ja Aikku oli tosi rauhaton koko odotusajan ja aattelin, että hommasta tulee ihan katastrofi. Etenkin kun tajusin ettei olla luoksepäästävyyttä treenattu yhtään. Kisaajia oli yhteensä yhdeksän ja paikkamakuu tehtiin kahdessa erässä.
Homma aloitettiin ensin juoksujen tarkastukselle, josta meidän ohjattiin paikallemme odottelemaan luoksepäästävyyttä. Tässä vaiheessa oli "tosi kiva" huomata, että samalla paikalla aiemmin ollut koirakko oli viljellyt nameja ympäriinsä, joista Aikku oli tietysti hyvinkin kiinnostunut. Koska nameja sai käyttää niin otin varman päälle ja syötin Ainoa toisella kädellä samalla kun kättelen tuomaria toisella luoksepäästävyydessä.
Paikallaanmakuussa jouduin antamaan tuplakäskyn maahanmenoon ja samalla kun lähdin Ainon viereltä nousi Ainolta kyynärät pois maasta. Yritin vielä sieltä kauempaa viittoa Ainoa maahan, mutta tilanne oli turhan jännä ja Aino nousi. Kävin palauttamassa Ainon paikalleen ja jäin itse hieman lähemmäs seisomaan, loppuosuus (n.1,5min) meni sitten tosi hienosti. Muistelisin, että saatiin liikkeestä 7 pistettä.
Seuraaminen kytkettynä sujui tosi hienosti ja saatiin liikkeestä täysikymppi. Tarvii kuitenkin myöntää, että mulla oli lihapulla kädessä, joka varmasti edes autti hyvää suoritusta. Aino teki kuitenkin tarkasti, iloisesti ja hyvällä vireellä. Jäävät liikkeet meni odotettua huonommin. Maahanmenossa jouduin antamaan tuplakäskyt maahanmenoon ja sivulletuloon. Liikkeestä seisomisen sössin itse kokonaan kun mulla oli palkka vasemmassa kädessä ja tottakai Aikku tahto lähteä palkan mukaan eikä jäädä paikalleen. Kolmas käsky onnisti ja onhan sekin jo suoritus, että se jäi seisomaan kun ei kuitenkaan osata tätä liikettä vielä oikeastaan ollenkaan.
Luoksetulo tehtiin viimeisenä liikkeenä ja Aino jäikin tosi hienosti paikalleen istumaan. Harmi vaan, että jumitti niin hienosti paikalleen että jouduin antamaan kaksi luoksetulokäskyä ennnekuin herneet kohtasivat.
Kaiken kaikkiaan päivä oli kuitenkin tosi onnistunut!
Muistelisin, että tiistaina 12. päivä käytiin kaverin ja hänen huskynsa kanssa tekemässä kisanomaista treeniä. Alotettiin paikallaanolosta, joka sujui hyvin siitäkin huolimatta, että treenikaveri nousi ja käveli hieman ympäriinsä.
Liikkeestä maahanmeno oli hieman hidas, mutta se nyt ei varmasti ole mikään ihme kun ekaa kertaa tehtiin kisanomaisesti.
Seuraamisen kanssa oli hieman ongelmia "löysyyden" kanssa kun palkat oli piilossa, virettä alkoi löytyä sitten muutaman harjoituksen kanssa kun otettiin hieman leikin avulla vireennostoa. Täyskäännökset tuottaa ongelmia, mutta eipä niitä oo treenattukaan.
Jotain muutakin tehtiin, mutta enhän mä nyt enää muista...
Torstaina 14.pv käytiin rotikkatreeneissä, lähinnä seuraamista imuttamalla. Homma sujui totuttuun tapaan. Otettiin myös yksi luoksetulo pitkällä matkalla ja totutusti Aikku suoritti sen vauhdikkaasti :)
Lauantai 16. päivä oli sitten se tuomionpäivä, josta paljon oon kirjotellut eli möllitoko. Pisteitä en nyt enää muista liikekohtaisesti kuin osan, mutta kokonaispisteet oli 111/160 ja kakkostulos siis. Mentiin kisapaikalle ajoissa ja Aikku oli tosi rauhaton koko odotusajan ja aattelin, että hommasta tulee ihan katastrofi. Etenkin kun tajusin ettei olla luoksepäästävyyttä treenattu yhtään. Kisaajia oli yhteensä yhdeksän ja paikkamakuu tehtiin kahdessa erässä.
Homma aloitettiin ensin juoksujen tarkastukselle, josta meidän ohjattiin paikallemme odottelemaan luoksepäästävyyttä. Tässä vaiheessa oli "tosi kiva" huomata, että samalla paikalla aiemmin ollut koirakko oli viljellyt nameja ympäriinsä, joista Aikku oli tietysti hyvinkin kiinnostunut. Koska nameja sai käyttää niin otin varman päälle ja syötin Ainoa toisella kädellä samalla kun kättelen tuomaria toisella luoksepäästävyydessä.
Paikallaanmakuussa jouduin antamaan tuplakäskyn maahanmenoon ja samalla kun lähdin Ainon viereltä nousi Ainolta kyynärät pois maasta. Yritin vielä sieltä kauempaa viittoa Ainoa maahan, mutta tilanne oli turhan jännä ja Aino nousi. Kävin palauttamassa Ainon paikalleen ja jäin itse hieman lähemmäs seisomaan, loppuosuus (n.1,5min) meni sitten tosi hienosti. Muistelisin, että saatiin liikkeestä 7 pistettä.
Seuraaminen kytkettynä sujui tosi hienosti ja saatiin liikkeestä täysikymppi. Tarvii kuitenkin myöntää, että mulla oli lihapulla kädessä, joka varmasti edes autti hyvää suoritusta. Aino teki kuitenkin tarkasti, iloisesti ja hyvällä vireellä. Jäävät liikkeet meni odotettua huonommin. Maahanmenossa jouduin antamaan tuplakäskyt maahanmenoon ja sivulletuloon. Liikkeestä seisomisen sössin itse kokonaan kun mulla oli palkka vasemmassa kädessä ja tottakai Aikku tahto lähteä palkan mukaan eikä jäädä paikalleen. Kolmas käsky onnisti ja onhan sekin jo suoritus, että se jäi seisomaan kun ei kuitenkaan osata tätä liikettä vielä oikeastaan ollenkaan.
Luoksetulo tehtiin viimeisenä liikkeenä ja Aino jäikin tosi hienosti paikalleen istumaan. Harmi vaan, että jumitti niin hienosti paikalleen että jouduin antamaan kaksi luoksetulokäskyä ennnekuin herneet kohtasivat.
Kaiken kaikkiaan päivä oli kuitenkin tosi onnistunut!
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Märkä ja kylmä = ei toimiva koira
Käytiin viime perjantaina tekemässä Jokimaalla treeni. Koska oli kylmää ja märkää niin päädyin siihen etten edes yritä muuta kuin seuraamista. Seuraaminen sujui odotetusti ja hyvin. Jonkun verran näkyi tekemisessä se, että käytiin ennen treenejä juoksemassa tunnin verran jäällä kahden koirakaverin kanssa. Selkeästi siis kannattaa treenipäivinä pitää hieman kevyempää ohjelmaa kaiken kaikkiaan.
Tää viikko ollaan oltu laiskoja eikä olla treenattu muuta kuin eilen rotikkatreeneissä. Hirveästä hedarista ja surkeasta säästä (=räntää tuli taivaan täydeltä) huolimatta pakottauduin treeneihin. Aikomuksena oli tehdä paikallaanoloa, mutta se aikomus loppui siihen ettei Aino säästä johtuen suostunut menemään maahan ollenkaan. Niinpä luovutin hyvän sään aikana (..heh..) ja päädyttiin lopulta tekemään pelkkää seuraamista.
Jatkettiin seuraamisharjoituksia samalla kaavalla kuin ennenkin eli imuteltiin ja nosteltiin kättä. Jostain syystä ruoka ei kuitenkaan jaksanut kiinnostaa aivan sillä mentaliteetilla kuin normaalisti ja päädyinkin sitten lopulta käyttämään namia ns. välipalkkana ja aina lopuksi tuli iso palkka=leikki. Aino syttyi leikkimään hienosti ja selkeesti leikki oli suurempi palkka kuin ruoka.
Lopuksi tehtiin vielä luoksetulotreeni pitkällä matkalla, ihan vaan jotta saatiin siihen loppuun jotain hauskaa kelistä huolimatta!
Nyt tiedossa ois sunnuntaille treenit hallissa, jossa tavoitteena ois tehdä kisamainen paikallaanolo. Tiistaiksi on myös sovittu treenit, toivottavasti sää suosisi.
Tää viikko ollaan oltu laiskoja eikä olla treenattu muuta kuin eilen rotikkatreeneissä. Hirveästä hedarista ja surkeasta säästä (=räntää tuli taivaan täydeltä) huolimatta pakottauduin treeneihin. Aikomuksena oli tehdä paikallaanoloa, mutta se aikomus loppui siihen ettei Aino säästä johtuen suostunut menemään maahan ollenkaan. Niinpä luovutin hyvän sään aikana (..heh..) ja päädyttiin lopulta tekemään pelkkää seuraamista.
Jatkettiin seuraamisharjoituksia samalla kaavalla kuin ennenkin eli imuteltiin ja nosteltiin kättä. Jostain syystä ruoka ei kuitenkaan jaksanut kiinnostaa aivan sillä mentaliteetilla kuin normaalisti ja päädyinkin sitten lopulta käyttämään namia ns. välipalkkana ja aina lopuksi tuli iso palkka=leikki. Aino syttyi leikkimään hienosti ja selkeesti leikki oli suurempi palkka kuin ruoka.
Lopuksi tehtiin vielä luoksetulotreeni pitkällä matkalla, ihan vaan jotta saatiin siihen loppuun jotain hauskaa kelistä huolimatta!
Nyt tiedossa ois sunnuntaille treenit hallissa, jossa tavoitteena ois tehdä kisamainen paikallaanolo. Tiistaiksi on myös sovittu treenit, toivottavasti sää suosisi.
torstai 31. maaliskuuta 2011
Me tehtiin se!
Rotikkatreenit takana ja mieli on hyvä, en tainnut tänään itse mokailla oikeen mitään ja se on paljon sanottu se ;)
Ihan ensimmäiseksi otin Ainon kanssa paikallaanolotreenin, kestoltaan about 3-4min ja seisoin siis treenin ajan itse Ainon vieressä. Kertaalleen yritti nousta ylös, mutta käskin takaisin ja loppuaika sitten sujui. Tuon treenaamiseen tarvii tässä vielä panostaa. Lisäksi mua vähän jännitti se, miten käy kun Ainon kanssa ottaa ensin paikallaanolon ja sen jälkeen vasta muun treenin, riittääkö vire? Ilokseni sain huomata, että Aino patoaa hyvin ja kerää siis virettä oikeastaan vaan lisää paikallaanolossa.
Seuraamistreenit meni upeasti! Oon niin ilonen, että parissa aiemmassa kirjotuksessa olleet hehkutukset ei ole olleet turhia vaan ihan oikeasti ollaan tehty läpimurto. Auraamista ei tapahtunut, vielä käden edes-takas liike tarvii olla aika nopea mutta kyllä tää tästä! Eiköhän me kesään mennessä aleta olla jo pikku hiljaa erossa siitä, että nami kättä seurattais? Se ois ainakin toiveena. Sitten siinä ois koko kesäaika kasvattaa kestoa, hioa käännöksiä ja tietty liittää nuo jäävät.
Jääviä tehtiin, Aikulla oli jostain syystä keskittyminen melkoisen kateissa ja homma meni puihin siitä syystä. Mutta aina ei voi voittaa ja noista jäävistä en oo niin huolissani muutenkaan.
Lisäksi otin nyt ihan asiakseni kysyä, mikä on oikea paikka perusasennolle, koska oon nyt todennut ettei Aino oikeen tarkasti tiedä, missä sen pitäis olla. Nyt sen tiedän ja nyt aletaan sit treenaamaan sitä.
Ihan ensimmäiseksi otin Ainon kanssa paikallaanolotreenin, kestoltaan about 3-4min ja seisoin siis treenin ajan itse Ainon vieressä. Kertaalleen yritti nousta ylös, mutta käskin takaisin ja loppuaika sitten sujui. Tuon treenaamiseen tarvii tässä vielä panostaa. Lisäksi mua vähän jännitti se, miten käy kun Ainon kanssa ottaa ensin paikallaanolon ja sen jälkeen vasta muun treenin, riittääkö vire? Ilokseni sain huomata, että Aino patoaa hyvin ja kerää siis virettä oikeastaan vaan lisää paikallaanolossa.
Seuraamistreenit meni upeasti! Oon niin ilonen, että parissa aiemmassa kirjotuksessa olleet hehkutukset ei ole olleet turhia vaan ihan oikeasti ollaan tehty läpimurto. Auraamista ei tapahtunut, vielä käden edes-takas liike tarvii olla aika nopea mutta kyllä tää tästä! Eiköhän me kesään mennessä aleta olla jo pikku hiljaa erossa siitä, että nami kättä seurattais? Se ois ainakin toiveena. Sitten siinä ois koko kesäaika kasvattaa kestoa, hioa käännöksiä ja tietty liittää nuo jäävät.
Jääviä tehtiin, Aikulla oli jostain syystä keskittyminen melkoisen kateissa ja homma meni puihin siitä syystä. Mutta aina ei voi voittaa ja noista jäävistä en oo niin huolissani muutenkaan.
Lisäksi otin nyt ihan asiakseni kysyä, mikä on oikea paikka perusasennolle, koska oon nyt todennut ettei Aino oikeen tarkasti tiedä, missä sen pitäis olla. Nyt sen tiedän ja nyt aletaan sit treenaamaan sitä.
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Pikatreenit ruokaa odotellessa
Sillä välin kun ruoka tänään valmistui oli hetki aikaa tehdä treeniä.
Lyhyet seuraamisharjoitukset mallilla: palkka naamalle -> pois -> takas -> pois. Hyvin meni ja homma pelittää! Toivottavasti tää näyttäis huomisissa treeneissä samalta! Tosin nyt oon lenkilläkin huomannu, että Aino hakeutuu hieman taaemmas kuin ennen hakemaan kontaktia eli treeneistä on varmaan ollut oikeasti hyötyä.
Perusasento oli ihan hakusessa tänään ja ei siitä sen enempää. Luulen, että Aikku ei oikeen enää tiedä missä sen pitäis olla.
Eteentulotreenit meni hyvin ja tein tänään kädet lähes sivuilla treeniä ja kestoakin otettiin about 5-10s. Hitaasti hyvä tulee?
Lyhyet seuraamisharjoitukset mallilla: palkka naamalle -> pois -> takas -> pois. Hyvin meni ja homma pelittää! Toivottavasti tää näyttäis huomisissa treeneissä samalta! Tosin nyt oon lenkilläkin huomannu, että Aino hakeutuu hieman taaemmas kuin ennen hakemaan kontaktia eli treeneistä on varmaan ollut oikeasti hyötyä.
Perusasento oli ihan hakusessa tänään ja ei siitä sen enempää. Luulen, että Aikku ei oikeen enää tiedä missä sen pitäis olla.
Eteentulotreenit meni hyvin ja tein tänään kädet lähes sivuilla treeniä ja kestoakin otettiin about 5-10s. Hitaasti hyvä tulee?
tiistai 29. maaliskuuta 2011
Reeniä rännässä
Eilen Aikku oli mulla mukana töissä ja pidettiinkin siellä pieni treenihetki kun hiljaista oli. Rikoin hieman sääntöjä ja möllejä ajatellen tein seuraamista ilman näkyvissä olevaa palkkaa. Kontakti pysyi ja paikkakin oli varsin hyvä, jee! Lisäksi möllejä ajatellen kokeilin pari kertaa seuraamisen yhteydessä maahanmenoja, nekin sujui mainiosti. Lisäksi tehtiin eteentulotreeniä ja perusasentoa, ei mitään erityistä sanottavaa eli ihan jees.
Oikeastaan me tehtiin perjantainakin treenit, mutta koska mä olin siinä vaiheessa juonut kuutisen shottia tequilaa ja tehtiin treeni vaan, jotta pystyin todistamaan avolle etten ole humalassa niin eipä siitä sen enempää..Mutta hyvin se meni sekin! :D
Käytiin tänään avon kanssa tekemässä treeniä ulkosalla vaihteeksi, keli oli surkea ja taivaalta satoi räntää oikein urakalla...
Ensiksi tehtiin sivulletuloja, jotka meni vähän ehkä plörinäksi. Pitäis muistaa aina aloittaa seuraamistreeneillä, koska treenihetken aluksi Aikku on niin korkealla vireellä ja innolla, että se kannattaisi hyödyntää siihen. Nyt sivulletulot oli sellaista kenguruloikkimista ja kun siitä ei saanut heti palkkaa, niin sitten tuo alkaa tarjoamaan sellaista puolikasta maahanmeno-perusasento yritystä. Muutama onnistunut kuitenkin saatiin. Aattelin siinä sitten vielä paikallaan pyörien tehdä pientä perusasennon paikan hakemista, mutta sekin meni tänään Aikulta vähän yli ymmärryksen.
Seuraavaksi tehtiin eteentuloa, mun pitäis varmaan alkaa pikkuhiljaa siirtää omia käsiä tuosta keskeltä enemmän sivulle eli vähentää käsiapuja. Homma sujui kuitenkin hyvin.
Seuraamisharjotukset olivatkin sitten päivän parasta antia! Tein yhteensä kolme pätkää eli suhteellisen vähän. Mutta nyt kun tilaa oli niin tehtiin melko pitkää pätkää, n.40-50m. Sain nostettua imutuksesta namia ylös ja pidettyäkin sitä siellä suht pitkiä aikoja ilman, että Aikku lähti tulemaan eteen. Varmaan voisi siis ajatella jonkun asteisen "läpimurron" tapahtuneen eikä Aikulla enää ole niin suurta tarvetta tulla napittamaan mua silmiin vaan uskoo, että siellä taaempanakin oleminen riittää. Avo myös väitti ettei se aurannut, toivottavasti puhui totta :D
Viimeiseksi tehtiin jääviä. Itelle miinuksia siitä, että ennakoivien käyttö taas meinaa kovasti unohtua. Miinusta itselle myös siitä, että Aikku ei ollut hihnassa. Jotenkin vaan unohdin ja se johti tietty siihen, että tuo aina liikkeiden välissä meinas vähän lähtee haahuilee...mutta toisaalta eihän niitä vielä olekaan seuraamisen yhteyteen liitetty niin pieni haahuilukaan ei sinällään ole pahasta ja toisaalta oli ihan kiva nähdä Ainon toimivan vaikka ei ehkä ollutkaan ihan 100% mukana "jutussa" kokoajan.
Ensiksi tehtiin 3xistuminen niin että palkkasin heti suoraan istumisesta (avo naksutteli). Tehtiin myös lisäksi niitä tulevia möllejä ajatellen harjoituksia niin, että itse jatkoin matkaa jonkun verran, käännyin ja pysähdyin hetkeksi ja palasin takaisin vierellä -> palkka.
Maahanmenoa tehtiin samalla kaavalla. En tiedä johtuiko märästä kelistä vai mistä, mutta tuli useampi virhetarjonta (istumista) ja noin puolet maahanmenoistakin jäi hieman ilmaan. Kauniisti Aino kuitenkin jäi paikalleen odottamaan kun jatkoin matkaa. Ehkä niistä mölleistä ei tulekaan katastrofia...
Viimeisenä harjoiteltiin sitten vielä tietenkin seisomista. Itse kävelin takaperin, palkat oikeassa kädessä ja Aino sitten tietty tuli "perässä". Viime viikolla treeneissä sain ohjeen, että käskyn jälkeen mun tulis kunnolla "iskeä" palkka Aikun naamalle, jopa niin että se joutuu hieman perääntymään. Ihan sen takia, että se ei oppisi tulemaan yhtään eteenpäin vaan pysähtyisi tosiaan niille sijoilleen. Nyt luulen saaneeni oikeanlaista toimintaa. Tänään tehtiin hieman edistyneempää harjoitusta tosin. Käskysanasta vein nyrkissä olevan käden Ainon luokse ja ohjeistin avon laskemaan kolmeen ennen kuin naksauttaa, jonka jälkeen vasta avasin käden ja palkkasin. Eli alettiin hakea kestoa siihen seisomiseen jo :) Käsiavullahan Aikku kyllä seisoo ongelmitta.
Huomenna pidetään varmaan välipäivä ja torstainahan on sitten taas rotikoiden omat treenit.
Oikeastaan me tehtiin perjantainakin treenit, mutta koska mä olin siinä vaiheessa juonut kuutisen shottia tequilaa ja tehtiin treeni vaan, jotta pystyin todistamaan avolle etten ole humalassa niin eipä siitä sen enempää..Mutta hyvin se meni sekin! :D
Käytiin tänään avon kanssa tekemässä treeniä ulkosalla vaihteeksi, keli oli surkea ja taivaalta satoi räntää oikein urakalla...
Ensiksi tehtiin sivulletuloja, jotka meni vähän ehkä plörinäksi. Pitäis muistaa aina aloittaa seuraamistreeneillä, koska treenihetken aluksi Aikku on niin korkealla vireellä ja innolla, että se kannattaisi hyödyntää siihen. Nyt sivulletulot oli sellaista kenguruloikkimista ja kun siitä ei saanut heti palkkaa, niin sitten tuo alkaa tarjoamaan sellaista puolikasta maahanmeno-perusasento yritystä. Muutama onnistunut kuitenkin saatiin. Aattelin siinä sitten vielä paikallaan pyörien tehdä pientä perusasennon paikan hakemista, mutta sekin meni tänään Aikulta vähän yli ymmärryksen.
Seuraavaksi tehtiin eteentuloa, mun pitäis varmaan alkaa pikkuhiljaa siirtää omia käsiä tuosta keskeltä enemmän sivulle eli vähentää käsiapuja. Homma sujui kuitenkin hyvin.
Seuraamisharjotukset olivatkin sitten päivän parasta antia! Tein yhteensä kolme pätkää eli suhteellisen vähän. Mutta nyt kun tilaa oli niin tehtiin melko pitkää pätkää, n.40-50m. Sain nostettua imutuksesta namia ylös ja pidettyäkin sitä siellä suht pitkiä aikoja ilman, että Aikku lähti tulemaan eteen. Varmaan voisi siis ajatella jonkun asteisen "läpimurron" tapahtuneen eikä Aikulla enää ole niin suurta tarvetta tulla napittamaan mua silmiin vaan uskoo, että siellä taaempanakin oleminen riittää. Avo myös väitti ettei se aurannut, toivottavasti puhui totta :D
Viimeiseksi tehtiin jääviä. Itelle miinuksia siitä, että ennakoivien käyttö taas meinaa kovasti unohtua. Miinusta itselle myös siitä, että Aikku ei ollut hihnassa. Jotenkin vaan unohdin ja se johti tietty siihen, että tuo aina liikkeiden välissä meinas vähän lähtee haahuilee...mutta toisaalta eihän niitä vielä olekaan seuraamisen yhteyteen liitetty niin pieni haahuilukaan ei sinällään ole pahasta ja toisaalta oli ihan kiva nähdä Ainon toimivan vaikka ei ehkä ollutkaan ihan 100% mukana "jutussa" kokoajan.
Ensiksi tehtiin 3xistuminen niin että palkkasin heti suoraan istumisesta (avo naksutteli). Tehtiin myös lisäksi niitä tulevia möllejä ajatellen harjoituksia niin, että itse jatkoin matkaa jonkun verran, käännyin ja pysähdyin hetkeksi ja palasin takaisin vierellä -> palkka.
Maahanmenoa tehtiin samalla kaavalla. En tiedä johtuiko märästä kelistä vai mistä, mutta tuli useampi virhetarjonta (istumista) ja noin puolet maahanmenoistakin jäi hieman ilmaan. Kauniisti Aino kuitenkin jäi paikalleen odottamaan kun jatkoin matkaa. Ehkä niistä mölleistä ei tulekaan katastrofia...
Viimeisenä harjoiteltiin sitten vielä tietenkin seisomista. Itse kävelin takaperin, palkat oikeassa kädessä ja Aino sitten tietty tuli "perässä". Viime viikolla treeneissä sain ohjeen, että käskyn jälkeen mun tulis kunnolla "iskeä" palkka Aikun naamalle, jopa niin että se joutuu hieman perääntymään. Ihan sen takia, että se ei oppisi tulemaan yhtään eteenpäin vaan pysähtyisi tosiaan niille sijoilleen. Nyt luulen saaneeni oikeanlaista toimintaa. Tänään tehtiin hieman edistyneempää harjoitusta tosin. Käskysanasta vein nyrkissä olevan käden Ainon luokse ja ohjeistin avon laskemaan kolmeen ennen kuin naksauttaa, jonka jälkeen vasta avasin käden ja palkkasin. Eli alettiin hakea kestoa siihen seisomiseen jo :) Käsiavullahan Aikku kyllä seisoo ongelmitta.
Huomenna pidetään varmaan välipäivä ja torstainahan on sitten taas rotikoiden omat treenit.
torstai 24. maaliskuuta 2011
Ostetaan koordinaatiokyky!
Lunastin edellisen kirjoituksen lupaukset ja treenattiin silloin illalla vielä maahanmenoja. Homma sujui toivotunlaisesti ja semmoisen kymmenisen toistoa tehtiin, joista taisi vain kaksi mennä pylly edellä maahan. Lisäksi tehtiin pientä seuraamistreeniä, lähinnä opeteltiin sitä uutta paikkaa hyvin lyhyellä (olohuoneen mittaisella) matkalla.
Tänään olikin sitten taas rotikkatreenit. Mulla menee niin hermo itseni kanssa! Mulla ei vaan yksinkertaisesti riitä kropanhallinta ja aivojen kapasiteetti tekemään niin montaa asiaa yhtä aikaa.
Seuraaminen meni ihan OKsti, jatkettiin samalla linjalla kuin viimeksi. Otettiin tosin hieman vaikeampaa treeniä eli nyt Ainolla ei ollut palkka kokoajan saatavilla. Lisäksi tehtiin meidän ihka ensimmäinen henkilöryhmätreeni, joka meni aivan upeasti. Oon niin ylpee kyllä tosta ipanasta.
Lisäksi tehtiin jääviä. Istumista ja maahanmenon kanssa lopetetaan nyt ns. paikallaan pyörimistreenit ja aletaan treenaa niitä enemmän tuossa sivulla. Ei toki vielä seuratessa mutta muuten vaan sivulla kävellessä. Seisomistreenissäkin lopetetaan pyöriminen, mutta sitä treenaillaan tällä hetkellä vielä vahvalla käsiavulla ja niin, että itse kävelen takaperin ja Aino tulee vaan "perässä". Ennakoivia oon nyt onnistunut jotenkin ottamaan käyttöön, vieläkin ne unohtuu joka toinen kerta, mutta yritys on kova.
Tänään tuntui, että Aikku otti harvinaisen paljon häiriötä muista treenareista. Ei nyt mitään ihmeempiä ongelmia, mutta yleensä häiriö ei vaan haittaa Aikkua oikein yhtään niin sen takia pienetkin haahuilut tulee huomatuksi. Kaiken kaikkiaan taas hyvin positiivinen treeni, vielä kun itsekin oppis hallitsemaan omia tekemisiään...Nyt oonkin aatellut, että yritetään joka päivä tehdä kotona jotain pientä. Ei niinkään edes Aikun oppimisen takia vaan sen takia, että saisin omat "liikkeet" tuonne selkäytimeen.
Tänään olikin sitten taas rotikkatreenit. Mulla menee niin hermo itseni kanssa! Mulla ei vaan yksinkertaisesti riitä kropanhallinta ja aivojen kapasiteetti tekemään niin montaa asiaa yhtä aikaa.
Seuraaminen meni ihan OKsti, jatkettiin samalla linjalla kuin viimeksi. Otettiin tosin hieman vaikeampaa treeniä eli nyt Ainolla ei ollut palkka kokoajan saatavilla. Lisäksi tehtiin meidän ihka ensimmäinen henkilöryhmätreeni, joka meni aivan upeasti. Oon niin ylpee kyllä tosta ipanasta.
Lisäksi tehtiin jääviä. Istumista ja maahanmenon kanssa lopetetaan nyt ns. paikallaan pyörimistreenit ja aletaan treenaa niitä enemmän tuossa sivulla. Ei toki vielä seuratessa mutta muuten vaan sivulla kävellessä. Seisomistreenissäkin lopetetaan pyöriminen, mutta sitä treenaillaan tällä hetkellä vielä vahvalla käsiavulla ja niin, että itse kävelen takaperin ja Aino tulee vaan "perässä". Ennakoivia oon nyt onnistunut jotenkin ottamaan käyttöön, vieläkin ne unohtuu joka toinen kerta, mutta yritys on kova.
Tänään tuntui, että Aikku otti harvinaisen paljon häiriötä muista treenareista. Ei nyt mitään ihmeempiä ongelmia, mutta yleensä häiriö ei vaan haittaa Aikkua oikein yhtään niin sen takia pienetkin haahuilut tulee huomatuksi. Kaiken kaikkiaan taas hyvin positiivinen treeni, vielä kun itsekin oppis hallitsemaan omia tekemisiään...Nyt oonkin aatellut, että yritetään joka päivä tehdä kotona jotain pientä. Ei niinkään edes Aikun oppimisen takia vaan sen takia, että saisin omat "liikkeet" tuonne selkäytimeen.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Tämän viikon touhuja
Tällä viikolla onkin touhuttu suhteellisen paljon.
Keskiviikkoiltana tein Aikun kanssa treeniä ihan kotona olohuoneessa avon avustamana. Tehtiin edessä istumisharjoituksia, perusasennon hakemista sekä jääviä. Avo toimi naksuttimen haltijana naksautellen aina onnistuneita suorituksia. Ei sekään siis ihan hyödytön ole!
Edessä istuminen on kehittynyt mielestäni tosi hyvin eikä tuo enää oikeastaan tarjoa ollenkaan mitään puolittaista sivulletuloa tai muuta tyhmää. Aina välillä on toki peppu vähän vinossa, mutta siitähän ei sitten toki palkkaa tipu.
Perusasentokin alkaa taas olla hyvällä mallilla, nyt tarvisi tehdä paljon "paikallaan pyörimistä", jotta Aino oppisi hakemaan oikeaa paikkaa vielä paremmin.
Jäävät sujuu edelleen hyvin. Nyt mun vaan tarvis keskittyä niiden ennakoivien opetteluun, miten se voikin olla niin vaikeaa? Jotain olen sentään saanut aikaiseksi ja tässä on meidän jäävien ennakoivat:
Istuminen -> taputus vasempaan lapaan
Maahanmeno -> päähän taputus
Seisominen -> Selän mittainen silitys
Toinen asia, mitä mun pitäisi opetella ottamaan käyttöön on suullisen merkkisanan käyttö (=korvaa naksuttimella naksautuksen). Jotenkin se on vaan niin sairaan vaikeeta muistaa aina!
--
Torstaina tehtiinkin sitten kahdenlaista treeniä. Ensin käytiin alkuiltapäivästä tekemässä lenkki kaupungin keskustassa. Mehän asutaan täällä syrjäkylällä ja hävettävän vähän on tullut vietyä Aikkua tuonne "ihmisten ilmoille". BH:ta ajatellen oonkin nyt ottanut tavoitteeksi käydä siellä pari kertaa kuussa. Yllättävän vähän Aikku reagoi yleiseen hälinään, mutta se meinaa mennä hieman yli ymmärryksen, että ihmisiä on hirmuisesti ympärillä eikä ketään saa moikata. Kaupungissa oonkin nyt palkannut Ainoa reilulla kädellä siitä ettei osoita kiinnostusta ympäristöön. Kaupunkikävely meni varsin hienosti ja olen tytön käytökseen hyvin tyytyväinen. Kuitenkin oltiinkin kaupungissa vielä pahimmpaan ruuhka-aikaan (14-16 välillä).
Kaupungista mun matka veikin sitten suoraan Orimattilaan katsomaan kaveria ja hänen vuotiasta poikaansa. Aikku sai pari tuntisen visiitin viettää autossa, koska herkästihän tuo pienen pojan kaataa ihan vahingossa. Lisäksi kun talossa on kissoja niin ei tiedä, mikä olisi suhtautuminen ollut. Reippaasti Aikku oli autossa, onhan tuo siihen toki tottunutkin esimerkiksi hakutreeneissä. Itseä vaan hieman jännitti kun mulla oli "väärä auto" käytössä eikä ollut häkkiä. Tuhoja ei kuitenkaan tullut!
Orimattilasta ajeltiinkin sitten suoraan rotuyhdistyksen treeneihin Renkomäkeen (ja tämän takia Aikku siis mukana tuolla olassa olikin). Tehtiin taas tutusti seuraamista, jääviä sekä muutamat perusasennot+edessä istumiset. Meidän normaali "treenari" loisti poissaolollaan, joten tehtiin toisen ihmisen kanssa ja vähän vanhasta tavasta poiketen.
Torstainen "treenarimme" Niina oli sitä mieltä, että Aikku kannattaisi tällä hetkellä opettaa noin viitisen senttiä liian taakse. Tämä ihan siitä syystä, että kun vauhti ja vire kasvaa niin koira siirtyy aina eteenpäin ja kun Aikulla on tapana edistää niin tuon pitäisi estää se edistäminen. Lisäksi tehtiin treeni niin, että palkka oli kokoajan koiran saatavissa (nami käsi koiran naamalla) koska opeteltiin "uutta asiaa". Tällä hetkellä isoin ongelma on ehkä kuitenkin se, että mä meinaan palkata kokoajan liian eteen ja kävelen liian nopeasti. Liikaa käsiä ja jalkoja ja huomioitavaa, ei mulla koordinaatio riitä!
Jäävät sujui tutusti hyvin, tosin Niina huomasi Aikun menevän perse edellä maahan. Nyt sitten pitäisi tehdä treeniä sen eteen, jotta Aikku oppisi menemään etupää edellä. Tämän pitäisi vähentää jäävissä riskiä istumaan jäämisestä/puolittaisesta maahanmenosta sekä nopeuttaa tapahtumaa. Jotenkin tosi turhauttavaa tässä vaiheessa hio tuollaista "pikkujuttua", mutta koska se jatkossa on tärkeää niin eipä sitten muuta kuin treeniätreeniätreeniä...Lisäksi Niina huomautti siitä, että seisomisessa kannattaisi palkata niin, että puskee palkkaa Ainolle päin. Tällä tavoin ei koskaan synny tarvetta ottaa askelia eteenpäin.
Eteen tuleminen ja perusasento sujuivat Aikulta molemmat hyvin. Samaa ei voi sitten sanoa omistajasta. Niina huomasi myös minun pyytävän Ainon eteen niin, että omat jalkani ovat harallaan. Jotenkin automaattsesti olen tämän asennon oppinut ja nyt ois sit opeteltava seisomaan jalat yhdessä. Tämä ihan vain ulkoisista syistä eli jos olen haaraseisonnassa pyytäessäni koiran eteeni, en saa sivulle pyytäessäni vaihtaa omaa asentoani ja näyttäähän se harvinaisen typerältä, jos koira on perusasennossa kun minä seison haarat auki.
Tässä vielä demonstraatio, jossa jalkoja kuvastaa siis viivat ja piste esittää koiraa. Tästä sen varmaan ymmärtää selkeämmin...
Väärin: /\.
Oikein: ||.
Mutta miten se voi olla niin vaikeaa korjata oman kroppansa tekemisiä?! Tänään aion vielä ottaa maahanmenotreeniä sekä perusasentotreeniä avon avustuksella.
Viime viikolla ilmotin Ainon myös möllitokoon 16.4. ja nyt kaduttaa pahasti. Meillä on paletti vielä niin palasina että ei oikein ole mitään järkeä mennä. Mutta toisaaalta, tuo todennäköisesti on ainut epävirallinen mahdollisuus mennä treenaamaan kisaamista ja pääsenpä ainakin näkemään, miten Aino reagoi kun mua jännittää.
Keskiviikkoiltana tein Aikun kanssa treeniä ihan kotona olohuoneessa avon avustamana. Tehtiin edessä istumisharjoituksia, perusasennon hakemista sekä jääviä. Avo toimi naksuttimen haltijana naksautellen aina onnistuneita suorituksia. Ei sekään siis ihan hyödytön ole!
Edessä istuminen on kehittynyt mielestäni tosi hyvin eikä tuo enää oikeastaan tarjoa ollenkaan mitään puolittaista sivulletuloa tai muuta tyhmää. Aina välillä on toki peppu vähän vinossa, mutta siitähän ei sitten toki palkkaa tipu.
Perusasentokin alkaa taas olla hyvällä mallilla, nyt tarvisi tehdä paljon "paikallaan pyörimistä", jotta Aino oppisi hakemaan oikeaa paikkaa vielä paremmin.
Jäävät sujuu edelleen hyvin. Nyt mun vaan tarvis keskittyä niiden ennakoivien opetteluun, miten se voikin olla niin vaikeaa? Jotain olen sentään saanut aikaiseksi ja tässä on meidän jäävien ennakoivat:
Istuminen -> taputus vasempaan lapaan
Maahanmeno -> päähän taputus
Seisominen -> Selän mittainen silitys
Toinen asia, mitä mun pitäisi opetella ottamaan käyttöön on suullisen merkkisanan käyttö (=korvaa naksuttimella naksautuksen). Jotenkin se on vaan niin sairaan vaikeeta muistaa aina!
--
Torstaina tehtiinkin sitten kahdenlaista treeniä. Ensin käytiin alkuiltapäivästä tekemässä lenkki kaupungin keskustassa. Mehän asutaan täällä syrjäkylällä ja hävettävän vähän on tullut vietyä Aikkua tuonne "ihmisten ilmoille". BH:ta ajatellen oonkin nyt ottanut tavoitteeksi käydä siellä pari kertaa kuussa. Yllättävän vähän Aikku reagoi yleiseen hälinään, mutta se meinaa mennä hieman yli ymmärryksen, että ihmisiä on hirmuisesti ympärillä eikä ketään saa moikata. Kaupungissa oonkin nyt palkannut Ainoa reilulla kädellä siitä ettei osoita kiinnostusta ympäristöön. Kaupunkikävely meni varsin hienosti ja olen tytön käytökseen hyvin tyytyväinen. Kuitenkin oltiinkin kaupungissa vielä pahimmpaan ruuhka-aikaan (14-16 välillä).
Kaupungista mun matka veikin sitten suoraan Orimattilaan katsomaan kaveria ja hänen vuotiasta poikaansa. Aikku sai pari tuntisen visiitin viettää autossa, koska herkästihän tuo pienen pojan kaataa ihan vahingossa. Lisäksi kun talossa on kissoja niin ei tiedä, mikä olisi suhtautuminen ollut. Reippaasti Aikku oli autossa, onhan tuo siihen toki tottunutkin esimerkiksi hakutreeneissä. Itseä vaan hieman jännitti kun mulla oli "väärä auto" käytössä eikä ollut häkkiä. Tuhoja ei kuitenkaan tullut!
Orimattilasta ajeltiinkin sitten suoraan rotuyhdistyksen treeneihin Renkomäkeen (ja tämän takia Aikku siis mukana tuolla olassa olikin). Tehtiin taas tutusti seuraamista, jääviä sekä muutamat perusasennot+edessä istumiset. Meidän normaali "treenari" loisti poissaolollaan, joten tehtiin toisen ihmisen kanssa ja vähän vanhasta tavasta poiketen.
Torstainen "treenarimme" Niina oli sitä mieltä, että Aikku kannattaisi tällä hetkellä opettaa noin viitisen senttiä liian taakse. Tämä ihan siitä syystä, että kun vauhti ja vire kasvaa niin koira siirtyy aina eteenpäin ja kun Aikulla on tapana edistää niin tuon pitäisi estää se edistäminen. Lisäksi tehtiin treeni niin, että palkka oli kokoajan koiran saatavissa (nami käsi koiran naamalla) koska opeteltiin "uutta asiaa". Tällä hetkellä isoin ongelma on ehkä kuitenkin se, että mä meinaan palkata kokoajan liian eteen ja kävelen liian nopeasti. Liikaa käsiä ja jalkoja ja huomioitavaa, ei mulla koordinaatio riitä!
Jäävät sujui tutusti hyvin, tosin Niina huomasi Aikun menevän perse edellä maahan. Nyt sitten pitäisi tehdä treeniä sen eteen, jotta Aikku oppisi menemään etupää edellä. Tämän pitäisi vähentää jäävissä riskiä istumaan jäämisestä/puolittaisesta maahanmenosta sekä nopeuttaa tapahtumaa. Jotenkin tosi turhauttavaa tässä vaiheessa hio tuollaista "pikkujuttua", mutta koska se jatkossa on tärkeää niin eipä sitten muuta kuin treeniätreeniätreeniä...Lisäksi Niina huomautti siitä, että seisomisessa kannattaisi palkata niin, että puskee palkkaa Ainolle päin. Tällä tavoin ei koskaan synny tarvetta ottaa askelia eteenpäin.
Eteen tuleminen ja perusasento sujuivat Aikulta molemmat hyvin. Samaa ei voi sitten sanoa omistajasta. Niina huomasi myös minun pyytävän Ainon eteen niin, että omat jalkani ovat harallaan. Jotenkin automaattsesti olen tämän asennon oppinut ja nyt ois sit opeteltava seisomaan jalat yhdessä. Tämä ihan vain ulkoisista syistä eli jos olen haaraseisonnassa pyytäessäni koiran eteeni, en saa sivulle pyytäessäni vaihtaa omaa asentoani ja näyttäähän se harvinaisen typerältä, jos koira on perusasennossa kun minä seison haarat auki.
Tässä vielä demonstraatio, jossa jalkoja kuvastaa siis viivat ja piste esittää koiraa. Tästä sen varmaan ymmärtää selkeämmin...
Väärin: /\.
Oikein: ||.
Mutta miten se voi olla niin vaikeaa korjata oman kroppansa tekemisiä?! Tänään aion vielä ottaa maahanmenotreeniä sekä perusasentotreeniä avon avustuksella.
Viime viikolla ilmotin Ainon myös möllitokoon 16.4. ja nyt kaduttaa pahasti. Meillä on paletti vielä niin palasina että ei oikein ole mitään järkeä mennä. Mutta toisaaalta, tuo todennäköisesti on ainut epävirallinen mahdollisuus mennä treenaamaan kisaamista ja pääsenpä ainakin näkemään, miten Aino reagoi kun mua jännittää.
KIRJOITETTU 14.3.2011
Huhheijakkaa, kevään tullen on taas treenikärpänen purrut ja tavoitteetkin on tällä hetkellä selkeät. Viikko sitten ilmoitin Ainon BH-kokeeseen, joka pidetään 15.9. eli puolisen vuotta ois nyt aikaa treenata, treenata ja treenata!
Tällä hetkellä lähtötilanne on:
Perusasentoon Aino tulee hieman liian eteen, koska olen sen opettanut liian eteen. Nyt palataan harjoituksissa hieman taaksepäin ja opetellaan oikeaa paikkaa.
Seuraamista tehdään imuttamalla. Ongelmana edistäminen, joka johtuu siitä, että olen palkannut koiraa liian eteen. Vaihtelevasti ongelmana on myös auraaminen. Olenkin nyt päättänyt, etten tee seuraamisharjoituksia kuin silloin kun paikalla on joku joka katsoo mun perään ja katsoo, että Aikku on oikeassa paikassa ja asennossa.
Paikallaolossa Aikku pysyy rauhassa ja keskittyneesti, jonkin verran ongelmana on istumaan nouseminen. Aikku pysyy kuitenkin paikallaan eikä lähde perääni eikä myöskään mahdollisten muiden paikallaolevien luokse. Ratkaisua vielä pohditaan...Tän hetken suunnitelma on yksinkertaisesti jättää palkkaamatta väärästä suorituksesta ja ottaa heti perään uusiksi hieman helpottaen (lyhyempi etäisyys tai kesto). Vielä tehdäänkin varsin lyhyttä treeniä, noin 2minuuttia pisimmilläänkin.
Jäävät sujuvat hyvin ja ollaankin niitä treenattu paljon "paikallaan pyörien". Erityisesti istuminen ja maahanmeno tapahtuu nopeasti ja tarkasti. Seisomisen kanssa vaaditaan vielä lisää toistoja, yleensä pari ensimmäistä yritystä tuo kovasti tarjoaisi maahanmenoa tai istumista. Tarkoituksena olisi myös opetella näihin mukaan ennakoivat vihjeet, joka jostain syystä tuottaa mulle paljon vaikeuksia muistaa tehdä ne! Teen näitä myös jonkun verran ihan peruslenkeillä ja onnistuvat kyllä jo hienosti myös ihan vierellä kävellessäkin.
Luoksetulo on hyvin alkuvaiheessa siinä mielessä, että olen vasta alkanut opettaa eteentulemista parisen viikkoa sitten. Aluksi ongelmana oli, että Aikku meinasi käskystä tulla hieman tuohon vasemmalle sivulle. Oli selkeästi siis hämillään, mihin pitää tulla ja yritti sivulle, koska sieltä on saanut palkan. Ongelma ratkesi sillä, että otin namit molempiin käsiin ja palkkaan aina molemmilla käsillä. Vain jommalla kummalla kädellä palkatessa (vaikka vuorottelisikin) tuo meinaa tulla pakolla vinoon.
Noutamista meillä ei ole vielä treenattu ollenkaan, mutta kunhan lumet sulaa ja päästään kentälle, niin olisi tarkoitus alkaa noutoja tekemään. Eiliseltä Korrin Juhan luennolta sainkin selkeät sävelet sille, miten homma kannattaisi toteuttaa. Mutta siitä sitten enemmän kun homma on ajankohtaisempaa!
Hyppyestettä eikä A-estettä ole myöskään opeteltu. A-esteen Aikku on kohdannut agiradalla ja siellä suoritti sen varsin moitteetta, mutta toki PKssa A-este on huomattavasti jyrkempi.
Tänään treenattiin seuraavasti:
Ensin kuusi pätkää seuraamista, virettä oli hieman liikaa osaamiseen nähden ja tekeminen oli hieman levotonta. Paikka oli mielestäni oikea, mutta auraamista esiintyi. Koska ei ollut ketään, joka olisi voinut seurata meidän menoa niin tein muutaman toiston seinän vieressä estääkseni aurauksen. Tätä temppua ei tietenkään kannata paljoa käyttää...
Sivulletuloa tehtiin kolme tai neljä toistoa, homma sujui vauhdikkaasti, asento oli suora ja paikka oikea.
Eteen tulemista treenattin myös viitisen kertaa onnistuneesti! Uskon että voidaankin jo pidentää matkaa pikku hiljaa ja alkaa myös treenaamaan edestä sivulle siirtymistä.
Jäävistä liikkeistä otin jokaisesta viitisen toistoa. Istumisissa Aikku kerran meni kesken "sarjan" maahan, maahanmenot onnistui ongelmitta. Seisomisessa tarjosi kaksi ekaa käskyä istumista, mutta sen jälkeen saatiin viisi onnistunutta seisomaan pysähtymistä.
Paikallaanoloa tehtiin useampi lyhyt pätkä ja kaksi pidempää pätkää. Kerran Aikku lähti samantien mukaan (hyvin harvinaista), kerran nousi istumaan ja kerran peräti seisomaan, josta onnistuin käskyllä saamaan takaisin maahan.
Yleisesti ottaen tänään Aikku oli jotenkin rauhaton, mahdollisesti koska ei olla käyty tänään lenkkeilemässä ollenkaan. Sää oli huono ja mä olen jalkani takia kiellossa rasitukselta niin päätin että illan treenit saa tänään riittää aktivoinnista. Eilen oltiin kuitenkin puolitoista tuntia leikkitreffeillä :)
Huhheijakkaa, kevään tullen on taas treenikärpänen purrut ja tavoitteetkin on tällä hetkellä selkeät. Viikko sitten ilmoitin Ainon BH-kokeeseen, joka pidetään 15.9. eli puolisen vuotta ois nyt aikaa treenata, treenata ja treenata!
Tällä hetkellä lähtötilanne on:
Perusasentoon Aino tulee hieman liian eteen, koska olen sen opettanut liian eteen. Nyt palataan harjoituksissa hieman taaksepäin ja opetellaan oikeaa paikkaa.
Seuraamista tehdään imuttamalla. Ongelmana edistäminen, joka johtuu siitä, että olen palkannut koiraa liian eteen. Vaihtelevasti ongelmana on myös auraaminen. Olenkin nyt päättänyt, etten tee seuraamisharjoituksia kuin silloin kun paikalla on joku joka katsoo mun perään ja katsoo, että Aikku on oikeassa paikassa ja asennossa.
Paikallaolossa Aikku pysyy rauhassa ja keskittyneesti, jonkin verran ongelmana on istumaan nouseminen. Aikku pysyy kuitenkin paikallaan eikä lähde perääni eikä myöskään mahdollisten muiden paikallaolevien luokse. Ratkaisua vielä pohditaan...Tän hetken suunnitelma on yksinkertaisesti jättää palkkaamatta väärästä suorituksesta ja ottaa heti perään uusiksi hieman helpottaen (lyhyempi etäisyys tai kesto). Vielä tehdäänkin varsin lyhyttä treeniä, noin 2minuuttia pisimmilläänkin.
Jäävät sujuvat hyvin ja ollaankin niitä treenattu paljon "paikallaan pyörien". Erityisesti istuminen ja maahanmeno tapahtuu nopeasti ja tarkasti. Seisomisen kanssa vaaditaan vielä lisää toistoja, yleensä pari ensimmäistä yritystä tuo kovasti tarjoaisi maahanmenoa tai istumista. Tarkoituksena olisi myös opetella näihin mukaan ennakoivat vihjeet, joka jostain syystä tuottaa mulle paljon vaikeuksia muistaa tehdä ne! Teen näitä myös jonkun verran ihan peruslenkeillä ja onnistuvat kyllä jo hienosti myös ihan vierellä kävellessäkin.
Luoksetulo on hyvin alkuvaiheessa siinä mielessä, että olen vasta alkanut opettaa eteentulemista parisen viikkoa sitten. Aluksi ongelmana oli, että Aikku meinasi käskystä tulla hieman tuohon vasemmalle sivulle. Oli selkeästi siis hämillään, mihin pitää tulla ja yritti sivulle, koska sieltä on saanut palkan. Ongelma ratkesi sillä, että otin namit molempiin käsiin ja palkkaan aina molemmilla käsillä. Vain jommalla kummalla kädellä palkatessa (vaikka vuorottelisikin) tuo meinaa tulla pakolla vinoon.
Noutamista meillä ei ole vielä treenattu ollenkaan, mutta kunhan lumet sulaa ja päästään kentälle, niin olisi tarkoitus alkaa noutoja tekemään. Eiliseltä Korrin Juhan luennolta sainkin selkeät sävelet sille, miten homma kannattaisi toteuttaa. Mutta siitä sitten enemmän kun homma on ajankohtaisempaa!
Hyppyestettä eikä A-estettä ole myöskään opeteltu. A-esteen Aikku on kohdannut agiradalla ja siellä suoritti sen varsin moitteetta, mutta toki PKssa A-este on huomattavasti jyrkempi.
Tänään treenattiin seuraavasti:
Ensin kuusi pätkää seuraamista, virettä oli hieman liikaa osaamiseen nähden ja tekeminen oli hieman levotonta. Paikka oli mielestäni oikea, mutta auraamista esiintyi. Koska ei ollut ketään, joka olisi voinut seurata meidän menoa niin tein muutaman toiston seinän vieressä estääkseni aurauksen. Tätä temppua ei tietenkään kannata paljoa käyttää...
Sivulletuloa tehtiin kolme tai neljä toistoa, homma sujui vauhdikkaasti, asento oli suora ja paikka oikea.
Eteen tulemista treenattin myös viitisen kertaa onnistuneesti! Uskon että voidaankin jo pidentää matkaa pikku hiljaa ja alkaa myös treenaamaan edestä sivulle siirtymistä.
Jäävistä liikkeistä otin jokaisesta viitisen toistoa. Istumisissa Aikku kerran meni kesken "sarjan" maahan, maahanmenot onnistui ongelmitta. Seisomisessa tarjosi kaksi ekaa käskyä istumista, mutta sen jälkeen saatiin viisi onnistunutta seisomaan pysähtymistä.
Paikallaanoloa tehtiin useampi lyhyt pätkä ja kaksi pidempää pätkää. Kerran Aikku lähti samantien mukaan (hyvin harvinaista), kerran nousi istumaan ja kerran peräti seisomaan, josta onnistuin käskyllä saamaan takaisin maahan.
Yleisesti ottaen tänään Aikku oli jotenkin rauhaton, mahdollisesti koska ei olla käyty tänään lenkkeilemässä ollenkaan. Sää oli huono ja mä olen jalkani takia kiellossa rasitukselta niin päätin että illan treenit saa tänään riittää aktivoinnista. Eilen oltiin kuitenkin puolitoista tuntia leikkitreffeillä :)
lauantai 12. helmikuuta 2011
Tervetuloa!
Kotonani minulla on kaksi koiraa, vajaa 3-vuotias staffordshirenbullterrieriuros Otto sekä reilun vuoden ikäinen rottweilernarttu Aino. Koirat näyttelevät pääosaa elämässäni ja käytännössä vapaa-aikani täyttyykin koiramaisesta menosta! Otto hoitaa meillä touhukkaan seurakoiran ja jokapaikan höylän virkaa, kun taas Ainon kanssa harrastellaan sitten enemmän ja vähemmän tavoitteellisesti hakua ja jälkeä.
Tässä blogissa onkin tarkoitus seurailla hieman elämän menoa, Ainon touhuja yritän kirjailla ylös harrastuspuolen kautta.
Tervetuloa lueskelemaan touhujamme, kysyä saa ja pitää! :)
Iloisin terveisin,
Petra ja koissut
Tässä blogissa onkin tarkoitus seurailla hieman elämän menoa, Ainon touhuja yritän kirjailla ylös harrastuspuolen kautta.
Tervetuloa lueskelemaan touhujamme, kysyä saa ja pitää! :)
Iloisin terveisin,
Petra ja koissut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)